Tie on märkä ja mutainen

Voi olla, että jo olette kuulleet täällä Nairobissa sattuneesta räjähdyksestä. Jotain räjähti keskustassa ja vielä on epäselvää mikä tuon räjähdyksen aiheutti. Toki spekulaatiot heti ovat sen suuntaiset, että kyseessä on terrori-isku, mutta vielä ei pois ole suljettu myöskään kaasun tai sähkön aiheuttamaan räjähdystä. Pääasia on kuitenkin se, että emme sattuneet olemaan keskustassa juuri tuohon aikaan. Rukouksin muistamme niitä, jotka eivät niin onnekkaita olleet. Sirkka palasi perjantaina matkaltaan Itä-Pokotista. Olivat siellä tarponeet mudassa ja vedessä kaksi päivää ja tehneet kotivierailut yli neljässäkymmeneen majaan tuolla laajalla alueella. Kävelyä noissa kehnoissa oloissa oli kertynyt helposti yli kaksikymmentä kilometriä. Jalat olivat kipeät, kun sandaalin pohjissa oli ollut 10 sentin mutapaakut ja joka askeleella jalat oli pitänyt nostaa lällystä ylös. Muistona tuolta reissulta on jaloissa myös komeat rakot. Sadetta olivat yrittäneet pitää savimajoissa, joissa katot kuitenkin vuosivat kuin seulat. Sähköjä ei ollut, eikä niin syrjässä edes Sirkan kännykkä toiminut, vaikka onkin Nokia, eikä mikään amerikkalainen lelu. Joelilla on viimeiset päivät koulussa ja haikeissa merkeissä mennään. Paljon hyviä kavereita pääsee ylioppilaaksi ja eivät ole enää täällä, kun palataan lomilta elokuussa.Heistä lienee merkittävin Joelin tyttökaveri Jieun. Raastavaa on tuo nuorirakkaus. Siunattua viikkoa toivotellen! Kari Rönkkö

Suuri kansa

Tarkkasilmäiset ovat viime viikon blogeissa varmaan huomanneet, että opettajan kappalejaot eivät ole olleet kohdallaan, vaan koko teksti on samassa läjässä. Syy ei ole siinä, ettäkö olisin unohtanut nuo kirjoittamisen kulmakivet, vaan siinä, että tämän sivuston pitäjät ovat muuttaneet asetuksiaan. Vaikka kuinka yritän tässä kirjoitusvaiheessa laittaa kappaleet kauniisti erilleen, niin julkaisuvaiheessa tapahtuu jotain mystistä, ja lopputulos, joka näkyviinne tulee, on mitä on. Viime viikolla olin siis tuon suuren, yli 80 miljoonaisen, kansan parissa Etiopiassa. Koulutettavana oli Guenet-kirkon johtajat ja päätoimiston työntekijät. Aiheena oli kuivahkolta kuulostava aihe, eli kuinka kirjoittaa kirkkokunnalle hallinnolliset toimintaohjeet. Ei sieltä paljon halleluja-huutoja väliin huudeltu. Aihe kuitenkin on mitä suuremmassa määrin tarpeellinen koko kirkkokunnalle. Nykyään Fidalla on Etiopiassa kaksi kumppanuusseurakuntaa. Viime vuonna allekirjoitettiin yhteistyösopimus myös paikallisen Ethiopian Full Gospel Believers kirkon kanssa. Suomalaiset lähetit ovat olleet tukemassa kyllä tätäkin seurakuntaa aikoinaan, mutta nyt yhteistyö virallistettiin. Tuo kirkkokunta aloitteli toimintaansa 70-luvulla lähinnä opiskelijaliikkeenä. Kun kommunisitit sitten tulivat valtaan Etiopiassa, niin tuo seurakunta joutui maan alle ja jäsenmäärä kasvoi räjähdyksenomaisesti. Kommunistivallan loputtua 90-luvun alussa ja seurakunnan nyt jatkaessa julkista toimintaansa,kasvu on vain jatkunut. Tässä vähän Full Gospelin johtajien minulle kertomia lukuja heidän kirkostaan. Aikuisia kastettuja jäseniä on 4,5 miljoonaa. Kun lapset ja muut seurakunnissa kävijät otetaan mukaan, niin viikottain tavoitetaan n. 10 miljoonaa ihmistä. Seurakuntia heillä on reilu 9000 ja Raamattukouluja 13. Jotenkin tunsin itseni niin kovin pieneksi, kun aloimme puhua kirkkokunnan koulutustarpeista. No sormet ne on laitettava tähänkin soppaan. Matka oli siis menestyksellinen useallakin rintamalla. Kiva oli myös perjantaina palata kotiin. Heti perille päästyäni lähdimme Sirkan kanssa koululle kuuntelemaan Joelin kuoron ja koulun muidenkin musikanttien esityksiä. Hienosti meni sekin. Tällä viikolla olen sitten Nairobissa. Sirkka taas lähtee keskiviikkona Tangulbeihin katsomaan Fidan uutta kummikohdetta Itä-Pokotissa. Ajomatkaa sinne tulee reilu 6 tuntia. Jääkiekon mm-kisoista ei liene syytä tässä mitään mainita. Hienoa viikkoa teille kaikille toivotellen, Kari Rönkkö

Tasan ei käy ...

Myös täällä Keniassa juhlittiin äitienpäivää viime sunnuntaina. Jos sitä ei olisi lehdessä mainittu, niin ohi olisi mennyt. Ei edes suurimmissa kaupoissa ollut tarjolla minkäänlaisia kortteja tai hellintäpaketteja äideille. Eikö siis paikallisten mielestä ole aihetta juhlia äitejä, vai onko tällaiset juhlat ulkoa tuotuja hömpötyksiä. Vähän siihen tapaan kun Ystävänpäivän tuominen Suomeen. Ainoana tarkoituksena vaan lisätä kauppojen myyntiä. Ylhäällä olevassa kuvassa on joukko iloisia ja terveitä lapsia Homa Baystä. Täällä Afrikassa, kun on valkoisena liikkeellä, niin kauan ei mene, kun lapset ovat jo ympärilläsi iloisesti jutellen. On hienoa kun välillä voi tuottaa iloa vain sillä, että on olemassa. Tämä näky voi olla myös hyvin pettävää ja helposti tulee ajateltua, että kaikki on hyvin. Tässäkin on tärkeää huomioida se mikä ei näy. Mm. vammaiset lapset eivät teillä näy, vaan heitä hävetään ja piilotellaan majojen perukoilla. Maailmassa kuolee vuosittain noin 10 miljoonaa lasta, ja lapsilla tässä kohden tarkoitetaan 0-5- vuotiaita. Heistä 5 miljoonaa kuolee täällä Afrikassa. Lapsikuolleisuus on vähentynyt YK:n vuosituhat tavoitteiden mukaisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta on itse asiassa noussut Afrikassa. Poikkeus tästä ikävästä totuudesta on Tansania, jossa lapsikuolleisuus on vähentynyt neljäsosalla, YK:n vuosituhattavoitteen ollessa vähentää lapsikuolleisuutta yhdellä kolmasosalla. No miksi näin? Afrikkaa ovat viime vuosina koitelleet sodat ja kuivuus, ja tietysti ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät niistä eniten, eli lapset. Yleisimmät kuolinsyyt ovat: keuhkokuume, ripuli, tuhkarokko, malaria ja aliravitsemus. Toinen huolestuttava asia on synnytykseen kuolevat äidit. WHO:n mukaan 1000 naista kuolee synnytyksissä joka päivä. Joka tunti siis 42 ja heistä reilu puolet täällä Afrikassa. Kuuntelin radiosta, että Malawissa joka 7. nainen kuolee synnytyksissä, jos ei ensimmäisessä, niin sitten seuraavissa. Mietippä kohdallasi kuinka monta synnyttänyttä naista tunnet. Ja nyt ajattele, että heistä joka 7. olisi poissa. Koko perheenä haluamme näin vähän myöhässä toivottaa oikein hyvää ja siunattua äitienpäivää kaikille äideille. Kiitos kuuluu äideille, ja te suomalaiset äidit, olkaa te vastaavasti kiitollisia siitä, että olette saaneet synnyttää maassa, joka on kaikilla mittareilla yksi maailman turvallisimmista. Työtä tehdään, että asiat olisivat joku päivä yhtä hyvin täällä Afrikassa. Huomenna jo ennen auringon nousua lähden kohden Etiopiaa. Guenet-kirkon väki siellä jo odottelee Mwalimua. Siunauksin, Kari Rönkkö

Viime viikon vierailu Tansanian Dar es Salaamiin meni hienosti. Pohdittiin lähimmän työkaverini Jackson Kaluzin kanssa Habari Maalumin korkeakoulun opetussuunnitelmia. Hyvien uutisten puolelle kuuluu myös se, että Kaluzi on valittu tuon korkeakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi. Tuolla Habari Maalumin alueella aloitetaan tässä kuussa myös uuden luokkatilarakennuksen rakennustyöt, joten säpinää Arushassa riittää. Nestory Ihanon kanssa suunniteltiin koulutuksia meidän kumppaneille humanitaarisen avun puolella. Valitettava asia on se, että näihin humanitaarisiin katastrofeihin täällä seurakuntien taholta törmätään liiankin usein. On uskomatonta kuinka se onkin jaksanut sataa kaatamalla ihan päivittäin. Tilanteen vakavuudesta antanee jotain osviittaa se, että paikallisen lehden mukaan tulvissa on viimeisen kahden viikon aikana kuollut yli 50 henkeä ja kymmeniä on vielä kateissa. Samoin nuo tulvat ovat vieneet mukanaan tuhansittain kanoja, vuohia, lampaita ja lehmiä. Meillä täällä kotona nämä sateet näkyvät ihan sisälläkin. Katto vuotaa olohuoneessa ja keittiössä. Vuokraemännän lähettämänä täällä on jo käynyt neljä eri porukkaa kattoa katsomassa. Yksi ryhmistä, joka täällä kävi, sanoi etteivät löydä vuotokohtaa, kun juuri nyt ei sada. Pyysivät ilmoittamaan, kun sataa, niin tulevat uudelleen. No, kun sitten seuraavana päivänä satoi, niin soitettiin porukka paikalle. Nyt ei voinut sitten mennä katolle ollenkaan, kun se on sateella liukas. Tällä menolla sisällä tulee satamaan myös tulevina päivinä. Vielä sen verran tuosta Darin matkasta, että matka lentokentälle sujui tällä kertaa nopeasti. Taksi tuli minua hakemaan Free Pentecostal Churches of Tanzanian päämajalta. Normaalisti tuo matka sieltä lentokentälle kestää reilun tunnin. Nyt kävi niin, että naapurissa sijaitsevassa poliisikoulussa oli hautajaiset. Juuri kun olimme lähdössä liikkeelle, niin meidän eteen hyppäsi tuo hautajaisaattue, ja koska kyseessä oli poliisin hautajaiset, niin kaikissa risteyksissä oli liikenne pysäytetty kulkuetta varten. Niinpä seurasimme tuota saattuetta ja matka joutui. Perillä kentällä oltiin alle 15 minuutissa. Ihmettelin vähän, että minne tuolla vainajalla on niin kova kiire, kun saattueessa pudoteltiin kaupungin läpi yli 100km/h. Siunaavin terveisin, Kari Rönkkö