maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannus juhlista...


 Joka uutisissa juhannuksena kuolleiden määrä vai nousee ja nousee. Ei liene väärin sanoa, että juhannus on juhlista tappavin.
 Torstaina Helsingistä kohden pohjoista lähti noin 100 000 autoa. Olimme yksi noista autoista. Meidän onnemme oli se, että lähdimme jo aikaisin aamulla ja siten vältimme pahimmat ruuhkat. Sankoin joukoin ihmiset palasivat koteihinsa sunnuntaina. Onneksi emme olleet tässä joukossa tällä kertaa, vaan jatkoimme lomailua täällä Pohjois-Savossa.
 No miten ihmiset sitten käyttivät aikansa, ja kuinka juhlivat juhannusta? Jos katsoo tilastoja, niin juhannus meni jotenkin tähän malliin. Ensin istutaan ruuhkassa ja haukutaan muita liikenteessä olijoita. Hermot valmiiksi riekaleina saavutaan perille. Viinaa menee tolkuttomasti. Makkaraa menee vielä enemmän. Saunoja ja mökkejä palaa, samalla kun isäntäväki urheilee veneissään. Perheriidat lisääntyvät ja turvakodit ovat täynnä.   Liikenteessä kiinni jää noin 500 yli 0.5 promillea puhaltanutta. Ei edes uskalla ajatella kuinka moni yli tuon promillerajan ylittävä ajaja ei jäänyt kiinni. Kymmenkunta ihmistä hukkuu, liikenteessä kuolee 5 ihmistä ja toinen viisi tulipaloissa ja tappeluissa. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Ehkä ministeri Räsänen on kuitenkin oikeassa siinä, että mitä tämä kansa tarvitsisi.

 Itse vietimme vaihtoehtoista juhannusta, johon kuului mm. Keuruulla konferenssissa käynti. Helluntaiherätys juhlii tänä vuonna 100-vuotis taivaltaan täällä Suomessa. Kivaa oli jälleen kerran nähdä runsain joukoin tuttuja ja päivittää kuulumiset. Hienoa on ollut myös viettää aikaa appivanhempien luona Pielavedellä ja omien vanhempien kanssa täällä Iisalmessa.

 Keskiviikkona palaamme Espooseen ja alamme valmistautua 5.7. alkavalle Amerikan turneelle. Tämä käynti Amerikassa on mulle ja Sirkalle ikään kuin loman sisään rakennettu loma. Joel taas hikoilee siellä koko rahan edestä jalkapalloleireillä.
Aurinkoisia kesäpäiviä toivoen,
Kari Rönkkö

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Lomalla!!

Vihdoin koitti tämäkin aika, kun taas pääsi Suomeen ja lomille. Ensimmäisen päivän vastaanotto sään puolesta ei ollut kummoinen, kun vettä tuli koko päivän. Se nyt ei sinänsä haitannut, kun päälle iski sellainen kokovartalo väsymys. Sateen ropinassa oli kiva huilailla.
Varmoja kesän merkkejä on myös se, että Joel pukee ylleen HJK:n pelipaidan ja painaa kentällä vanhojen tuttujen poikien kanssa. Tutulta kuulostivat myös valmentajien äänet kentän reunalta.
Minun lomani lähtee käyntiin sillä, että laitatan ja huollatan lasten autot kuntoon. Seuraavaksi sitten on vuorossa "kesäkodin" pihan kuntoon laittaminen. Loistavaa terapiaa tuo pihalla puuhailu. Vauhtia vähän hiljentää tänään todettu korvakanavan tulehdus. Se hoituu tipoilla seuraavan viiden päivän aikana..
Kalle on nyt seurustellut Idan kanssa seitsemän kuukautta. On ollut ilo tutustua Idaan ja jutella kasvoista kasvoihin. Toki tässä on ehditty Skypenkin kautta viime vuoden aikana tavata.
Erityisesti isän sydäntä lämmitti aivan erityisesti tavata Kalle taas vuoden tauon jälkeen. Hieno mies vaikka itse sanonkin. Ellan tapaankin vasta huomenna tiistaina.
Hyvin lämmitti myös eilinen saunassa käynti. Saunominen tuntuu erityisen hyvältä näin reilun 10 kk välein.
Juhannukseksi siirrymme Pohjois-Savoon. Konferenssissa Keuruulla olen tänä vuonna vain lauantaina.
Tänään teemme vielä viimeisiä silauksia Amerikan matkaa varten. Kierrämme siellä kolmen yliopiston jalkapalloleirit. Tarkempaa tietoa tuonnempana.
Siunattua Juhannusta teille kaikille toivotellen,
Kari Rönkkö

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Surullista

Sirkka ja Joel ovat nyt jo onnellisesti Suomessa.Ihan helposti tuo matka ei lähtenyt käyntiin. Taksi tuli heitä kotoa noutamaan hyvissä ajoin aamulla kello 5.30. Tuohon aikaan eivät ruuhkat vielä vaivaa, joten olivat kentällä siinä 6 aikoihin. Kaksi tuntia aikaisemmin oli Egypt Air:n kone laskeutunut Nairobin lentokentälle ja siinä rytinässä rikkonut koneen nokkapyörän, jolla konetta sen maassa ollessa ohjataan. Ja kun konetta ei voinut ohjata, niin se ajautui nurmelle ja jäi jumiin. Siinä sitä riitti kenialaisille lentokenttämiehille tuumittavaa, että kuinkas tuo kone saadaan vedettyä takaisin betonille. Homma kesti n. 12 tuntia, jonka ajan kenttä oli suljettuna. Nairobiin saapuvat koneet ohjattiin muualle ja Nairobista ei tuona aikana koneita lähtenyt. Viimein klo 16 ilmoittivat Sirkalle ja Joelille, että lento on peruttu ja että matkaan pääsevät vasta huomenna. Jotenkin Sirkka sai kuitenkin heidät puhuttua iltalennolle, jonka piti olla ylibuukattu.Tämä lento lähti 22.30. Oleskelua Nairobin lentokentällä heille tuli siis reilu 16 tuntia. Matkatavarat eivät saaneet buukattua itseään tuolle iltalennolle, vaan tulivat sitten kaksi päivää myöhemmin Helsinkiin. Surullisia täällä kotona ovat olleet meidän elukat, jotka ihmettelevät, että minne se emäntä hävisi ja missä on Joel. Curro vahtii minua herkeämättömästi, etten vaan minäkin katoa. Andy taas sisällä ollessaan vain nukkuu omassa sängyssään, eikä välitä tulla edes olohuoneeseen. Simba kun huomasi, että talosta on väki vähentynyt, niin alkoi sitten vierailla naapurissa. Ensi viikonloppuna heille riittää vielä enemmän ihmeteltävää, kun minäkin häviä kotoa. Keniaan on tänään julistettu kolmen päivän suruaika. Syynä siihen on eilinen helikopteriturma Ngong Hill:ä. Tuossa onnettomuudessa kuoli Kenian sisäisen turvallisuuden ministeri Saitoti ja hänen seurueensa. Saitoti on ollut tulilinjalla täällä Keniassa johtuen Al-Shabaabin tekemistä pommi-iskuista. Virallisesti tuota eilistä turmaa pidetään onnettomuutena, mutta toki täällä huhut kiertää, että asialla olisi ollut Al-Shabaab. Vielä kun viikkoa jaksetaan tehdä hommia, niin sitten alkaa loma! Lämmintä viikkoa teillekin toivotellen, Kari Rönkkö

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Viikko vierähti

Viime viikko oli sellainen viikko, joka mennä hurahti, eikä siitä jäänyt juuri mitään mieleen. Nuorisomme käyttäisi tässä kohtaa ilmaisua, että se oli sellainen perus-setti. Perus-setti sisältää paljon toimistossa istumista ja koneella työskentelyä. Siihen myös sisältyy eri paikoissa juoksentelua, kuten pankissa (jotka täällä ovat auki 7 päivää viikossa), postissa (auki 6 päivää viikossa), ynnä muissa toimistoissa. Talvi tekee täällä tuloaan. Ensilunta tänne ei odotella, mutta sateita ja kosteutta kyllä. Tänä aamuna toimistoon tullessa siellä on just 17 astetta lämmintä ja sellainen luihin menevä kosteus. On pitänyt taas kaivaa lämmittimet esiin, jotta saadaan paikat lämpenemään ja kuivumaan. Sirkka ja Joel jo pakkailevat ja valmistauvat Suomeen lähtöön. Sirkka jo kovasti odottaa Kallen ja Ellan näkemistä. Joel taas odottaa, että pääsee kavereiden kanssa treenaamaan. Pitää kuntoa yllä kesäkuussa HJK:n A-junnujen kanssa, jotta sitten olisi hyvässä kunnossa, kun heinäkuussa lähdemme kiertämään yliopistoja Yhdysvalloissa. Kiikarissa hänellä ja meillä on jalkapallo stipendi USA:han. Minun kesäloma alkaa vasta 18.6. Sirkan ja Joelin poissa ollessa minulla onkin aikaa valmistella tunteja etiikasta Lematin opiskelijoille. Uusi kurssi Arushassa aloittaa opiskelunsa 13.8. Keniassa jo kovasti odotellaan kesän olympialaisia. Tavoitteena on voittaa kaikki miesten ja naisten juoksumatkat alkaen 800 metristä ja siitä sitten maratoneihin asti. Tämä toive voi olla jopa aika lähellä toteutumista, jollei sitten jollakin matkalla joku etiopialainen pääse yllättämään. Kiva hurrata kenialaisille, koska jos vain hurraisi suomalaisille, niin jäisi hurraamiset aika vähiin. Tänä vuonna voi käydä jopa niin, että kenialainen voittaa suomalaiset miesten keihäässäkin. Tuo kenialainen keihästä heittävä poliisi on kevään harjoitellut Suomessa ja on kuulemma sellaisessa varmassa 85m kunnossa. Sekin vielä! Siunattua viikkoa teille kaikille toivotellen, Kari Rönkkö