Hei hulinaa!

Keuruun kesäkonferessi veti 65. juhlavuotenaan kentän täyteen väkeä. Oma näppituntuma on, että porukkaa oli enemmän kuin koskaan. Ja koskaan tässä yhteydessä tarkoittaa niitä kertoja, kun olemme itse olleet siellä paikalla. Yksi syy tähän lieneen ollut hyvä sää. Ainoastaan perjantai-iltana satoi. Toinen syy runsaaseen osallistujajoukkoon oli sitten Carola, joka perjantai-iltana veti juhlateltan täyteen innokkaita kuulijoita, eli n. 7000 henkeä.
Itse en ollut niin innokas tuohon konserttiin menemään, mutta onneksi Sirkka sai jällen minut ylipuhuttua. Bändi oli loistava, kuten myös Carola. Yllättävää oli se evenkelioiva ote joka Carolalla oli. Hän oli myös luvannut lehdistölle laulaa laulun, jonka oli Victorian häissä laulanut. Lehdistö sai odottaa laulua 1,5 tuntia ja sillä aikaa kuulla koko evankeliumin. Hienoa!
Sirkan kanssa päivystimme Itäisen Afrikan osastolla ja parhaamme mukaan kerroimme työstämme Afrikassa ja virittelimme lähetysintoa. Muu aika meni sitten tuttujen kanssa jutellessa. Hienoa on tavata vuodesta toiseen ihmisiä konffassa, kun muuten tuo yhteydenpito jää valitettavan hataraksi.
Siellä me olimme yhdessä n. 30 000 muun kanssa. Hei hulinaa!
Tätä kirjoittaessa olemme jo tulleet loman viettoon Pohjois-Savoon. Täällä ollaan Hesa-Cup:n asti, ja sitten taas vääntäydymme pääkaupunkiseudulle nauttimaan Joelin peleistä ja Kallen kotiutumisesta armeijasta.
Leppoisia kesäpäiviä toivotellen,
Kari

Hammaslääkäri

Mielellään sitä jo tässä vaiheessa elämää haluaisi ajatella. että sitä on kova kaveri. On rymytty eri puolilla maailmaa ja käyty sellaisissa paikoissa, joihin ei nyt ihan joka poika menisi. Oltu nenäkkäinen sellaisten karjujen kanssa, että oksat pois. Mutta, mikä siinä on, että kun pitää mennä hammaslääkäriin, niin tulee sellainen heikko olo. Aamusta ensimmäinen ajatus on se, että tänään pitää mennä hammaslääkäriin. Olo on kuin silloin eka luokalla, kun piti talsia kouluhammaslääkäriin. Odotushuoneen hajut palauttavat aikamiehen takaisin lapsuuteen. Hentoinen Paula hammaslääkäri oven avatessaan saa hien vierimään pitkin selkärankaa. Ollaanpa sitä nyt niin kovaa kaveria, mutta ainakin yritän esittää sellaista. Rystyset valkoisina puristan penkkiä ja valon paistaessa kasvoille avaan suuni ja odotan tuomiota. Huh huh taas meni hyvin, ei reikiä. reipas poika. Tuon piinan jälkeen ja hyvien uutisien kanssa astun ulos tuosta paikasta ja mitkään huolet eivät paina vähään aikaan.
Viime viikolla kävin viemässä Espoonlahteen ja Myyrmäkeen lähetystyön vuvuzelat. Samalla innostettiin seurakuntia lähetystyöhön ja julistettiin Hyvää Sanomaa.
Tällä viikolla suuntana on Keuruu ja Kesäkonferenssi. Lähetysteltassa pidetään taas Sirkan kanssa lippua korkealla.
T.Kari

Jo joutui armas aika

Lennot oli ajallaan ja matka sujui muutenkin hyvin. Viime vuonna onnistuin heittämään huolet pois harteilta jo Amsterdamissa, mutta tänä vuonna tarvitaan vähän pitenpi aika. Ei huolta, koska vielä on kesää jäljellä ja vielä tulee kauniita päiviä.
Sirkka oli kentällä vastassa. Oli juuri vienyt Kallen Santahaminaan ja Ellan Rovaniemen koneeseen. Ella meni töihin hankkiakseen vähän lomarahaa.
Hienoa oli mennä katsomaan Kallea Sodeen. On poika miehistynyt kuluneen vuoden aikana. Omalla kohdalla Sotilaskodin munkista olikin jo kulunut aikalailla tarkasti 21-vuotta. Hyvältä maistui edelleen. Onneksi Kallella oli pitkä viikonloppuvapaa, niin ehdittiin vähän kertailla mennyttä vuotta.
Joel aloitti jalkapallorupeaman heti Suomeen tultuaann. Tässä on jo ehditty nähdä kolme matsia ja hyvin menee.
Oma rupeamani alkoi Leppävaaran Lähetyskappelissa sunnuntaina.Oli hienoa nähdä paljon tuttuja ja kertoa heille kuulumiset. Toki puheeseen mahtui opetustuokiokin. Lopuksi juotiin Kappelilla kahvit ja nautittiin seurustelun sakramentistä. Tänä iltana viedään lähetysintoa Espoonlahteen ja sunnuntaina Myyrmäkeen. Ja Vuvuzela soi!
T.Kari

Sudan

On sunnuntai-ilta. Laukut on pakattu ja taksi tilattu huomis-aamuksi klo 5.30. Rupeama alkaa olla jo takana päin ja loma on edessä. Ei huono!
Vielä viimeisillä höyryillä piti käydä heittämässä keikka Sudaniin. Ja jos ollaan oikein tarkkoja, niin Jubaan. Juba on eteläisen Sudanin keskus. Kaiken kaikkiaan Sudanin kanssa täytyykin olla tarkka, sillä maa on valtava. Pinta-alaltaan Afrikan suurin maa ja noin 10X Suomen kokoinen. Asian ollessa näin, niin ei kannata tässä ruveta esiintymään Sudan asiantuntijana, mutta muutama sana Jubasta.
Täällä oli paikallisessa lehdessä juttu Jubasta ja siinä sanottiin, että Juba on maailman nopeiten kasvava kaupunki, jossa jo nyt asuu n. 1.5 miljoonaa ihmistä. Ajattelin siis tulevani virkeään alueelliseen keskukseen. No virkeyttäkin on siis monenlaista.
Jubassa lähes kaikki tiet ovat hiekka teitä. Luonto on vihreää ja Niili virtailee kaupungin läpi. Ja kun sanon, että tässä rähjäisessä kaupungissa asuu siis nuo 1,5 miljoonaa ihmistä, ja kaupungissa ei ole minkäänlaista järjestettyä jätteenkeräystä niin se kertonee jotain paikan siisteydestä. Eikä siellä ole viemäröintiä ja taas kertoneen...
SPC (Sudan Pentecostal Church) oli järjestänyt Jubaan siis kumppanuustapaamisen jonne Fidan lisäksi tuli ruotsalaiset, norjalaiset ja amerikkalaiset.Keskustelut lähinnä pyörivät tulevan kansanäänestyksen ympärillä. Ennen tammikuun loppua 2011 Etelä-Sudanissa järjestetään kansanäänestys siitä, eroaako Etelä-Sudan omaksi itsenäiseksi valtioksi. Valitettavasti kuulosti siltä, että meni niin tai näin, niin ongelmia seuraa. Jos äänestävät eroavansa sitä ei siedä pohjoinen, koska onhan etelässä öljyä. Jos taas äänestävät, että pysyvät osana Sudania, niin SPLM ei sitä hyväksy ja käy taistoon. Sitä kuunnellessa tuli olo, että sota tästä tulee joka tapauksessa.
Sääliksi käy Sudanilaisia. Ensin sisällissodat,Dardur, sissit ja nyt tämä. Muistakaamme heitä.
Pikaisiin näkemisiin,
Kari