Vetää lonkkaa!

Maanantaina Kalle siis tuotiin Tartosta Tallinnaan ambulanssilla. Ambulanssimies käytti tilaisuutta hyväkseen ja päästeli pikataipaleen Tarto-Tallinna 150km/h, vaikka Kallella ei nyt niin kiire olisi ollutkaan. Länsisatamassa olin Kallea vastassa ja täytyy sanoa, että kyllä sydämestä kouraisi, kun Kalle työnnettiin terminaaliin pyörätuolissa.
Seuraava etappi oli Haartmannin sairaala, jossa vierähti reilut kolme tuntia ja tulos röntgenin jälkeen oli se, että Kalle sai lähetteen Töölön sairaalaan. Lisää tunteja kului ja kuvia otettiin. Kalle oli reipas!
Puolilta öin lääkäri lähetti meidät Suvisaaristoon lepäilemään, koska mitään ei yöllä tehtäisi ja sairaalasängystä ei terveyttä tartu.
Yö kotona meni hyvin ja aamulla palattiin Töölön sairaalaan. Kuvista näki, että lonkasta on murtunut n. 3cm pala. Ensimmäinen lääkäri oli sitä mieltä, että konservatiivinen hoito, eli lepo voisi riittää. Rukouksien voimasta paikalle saatiin Suomen johtava lonkkakirurgi, joka katsoi Kallen kuvat, ja sanoi heti, että leikattava ja pala laitettava ruuveilla kiinni. Oli sen verran kokenut kaveri, että tuli isälle ja äidillekin turvallinen olo. Tiistaina Kalle siis leikattiin. Kallen leikkauksen aikana kävin katsomassa kuinka HJK pöllytti walesilaisia.
Kalle ei saa varata vasemmalle jalalle nyt 10 viikkoon. Sirkka hoitaa kotona Kallen haavaa (30cm) ja antaa napapiikin päivittäin kolmen viikon ajan.
Kaikki siis tuntuu nyt olevan hyvin, enkä ole paljon jaksanut vakuutuksista huolta kantaa.
Lauantaina Joelin joukkue rökitti ykkösdivarissa KTP:tä Kotkasta luvuin 6-1. Joel pelasi poikkeuksellisesti pakkina, ja innokkaasti nousevana sellaisena.
T.Kari Rönkkö

Stressitesti

Lapin pitkospuut ovat taas vaihtuneet pääkaupunkiseudun maisemiin. Tämä kesä on siitäkin erilainen, että ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen, Joelin joukkue ei pelannut Helsinki Cup:ssa. Lopettivat huipulla viime vuoden finaalin jälkeen. Ei Helsinki cup:sta sentään ihan vieläkään voinut luopua ja Joelin kanssa mentiin katsomaan finaalit Pallokentälle. Suomalaiset joukkueet voittivat kaikki finaalit. Hyvä Suomi!
Eurooppalaiset pankit pärjäsivät hyvin stressitesteissä. Hyvä pankit! Itsekin tässä on käyty läpi jos jonkin moista stressitestiä viime vuosina. Viimeisin testi alkoi lauantaina, kun Kalle loukkantui jenkkifutismatsissa Viron Tartossa. Taklaustilanteessa Kallelta meni lonkka sijoiltaan. On nyt maannut Tarton sairaalassa pari päivää. On niin sekavaa, että kuka korvaa ja mitä, ja miten Kalle nyt saadaan tänne. Vakuutusyhtiöt ottaa kyllä maksut herkästi, mutta korvausten kanssa on aina niukukempaa. Paljastan vakuutusyhtiön viikon päästä, jolloin on tarjolla joko kiitosta tai haukut.
Kallen pitäisi tulla Helsinkiin tänä (maanatai) iltana, ja siitä suoraan Meilahden sairaalaan.
Joelilla illalla harkkamatsi Honkaa vastaan.
Stressitesti!
Kari Rönkkö

Andy McCoy ja mä!

Saatiinpa viettää upea viikko Lapissa. Harvemmin niillä leveysasteilla saadaan nauttia helteestä ja siinä ohessa vaikka poimia lakkoja. Suurkiitos Annelle ja Karille ja koko muulle seurueelle.
Pääsin kuin pääsinkin Pelkosenniemelle katsomaan Andyn patsasta, niin kuin kuvasta hyvin näkyy. Ei ihan ollut sellainen taiteellinen mestariteos, kuin mitä olin toivonut, mutta tulihan nähtyä.
Kun näitä lomakiloja alkaa kertyä, niin tuli mieleen tuo Islannin malli. Siellä aikovat laittaa tupakan myytäväksi apteekkeihin. Tupakkaa saisi siis vaan reseptillä. Mitäs jos laitettaisiin kaikki ruokakin apteekkeihin. Lääkäri antaisi reseptin, jossa minun kohdalla lukisi, että tässä kuussa tämä Rönkkö saa ostaa vain salaattia ja kaurapuuroa. Älkää myykö sille makkaraa tai mitään muutakaan.Ei hullumpi idea vai mitä?
T.Kari Rönkkö

Ounas!

Ihan varma en ole siitä, että mitä tuo Ounas tarkoittaa, mutta täällä vaan ollaan Ounasjoen rannalla, ja juuri tehtiin tunnin pyörälenkki lähellä Ounasvaaraa.
Viime viikon saimme nauttia vanhempiemme yltäkylläisestä huolenpidosta ja vieraanvaraisuudesta. Kiitos teille.
Nyt siis olemme päässeet jo pohjoisempaan. Tuo yllä otettu kuva on Ounasjoesta ja otettu kymmeneltä illalla, ja aurinko paistaa vielä korkealla. Hienoa!
Tästä olisi tarkoitus jatkaa vielä pohjoisempaan, aina Pyhälle asti. Loman huippuna voisi olla vierailu Pelkosenniemelle ja nähdä itse Andy McCoy:n patsas.
Oli todella surullista kuulla Mika Myllylän kuolemasta. Hyvin muistan kuinka hurrattiin hänen menestystään koko kansan voimalla, kun hän toi kultaa ja kunniaa Suomelle. Surullista oli taas katsoa, kuinka nuo kunnian päivät unohdettiin ja sankari ammuttiin alas ja hänestä tuli suorastaan kansan inhokki. Katoavaista on siis maine ja kunnia, ja meidän tuleekin miettiä, itse kunkin, että missä se meidän toivomme on ja kuinka lujaan kallioon ankkurimme on kiinitetty.
Kari Rönkkö