Afrikan Helmi!

Afrikan helmenä tunnetaan maa nimeltä Uganda. Tuo kaunis, vehreä ja hedelmällinen maa monella tapaa ansaitsee tuon lempinimensä. Historia on kuitenkin osoittanut ja osoittaa sen, ettei maa ole ollut kansalaisilleen kovinkaa armahtavainen. Kaivettakoon nyt historiasta esille siirtomaavallan ajat, Idi Amin ja pohjoisessa vellonut sisällissota.
Torstaina Ugandassa oli kansallinen vapaapäivä, kun juhlittiin NRM:n (National Resistance Movement) valtaan tuloa vuonna 1986. Paikalla oli afrikkalaisia johtajia,mm. Kenian presidentti Kibaki. Kovin tuntuu olevan tykätty tämä nykyinen Ugandan presidentti Yoweri Museveni, joka valtaan tuli 1986, kun päivän lehdessä oli hänestä peräti 68 kuvaa.
No minä en ollut siellä juhlimassa NRM:ä vaan osallistumassa Ugandan helluntailiikkeen vuosikokoukseen. Hiki hatussa siellä sai puhua ja kokoustaa. Vuosikokous meni rauhallisissa ja mukavissa merkeissä, kuten ylhäällä olevasta kuvasta näkyy. Hymy oli herkässä. Kuvassa vasemmalla rahastonhoitaja David Otulya, sitten puheenjohtaja Joseph Oyeny ja minun toisella puolella varapuheenjohtaja Bonny Obua.
Tällä viikolla kaikki meidän itäisen Afrikan kumppanit (10 kirkkokuntaa) lähettävät puheenjohtajansa tänne Nairobiin ja me sitten kerromme heille kuinka vuosi 2011 meni ja mitä on suunnitteilla tälle vuodelle. Saavat sitten antaa palautetta ja on myös aikaa yhdessä vielä suunnitella vuotta 2012.
Sirkka lähti sunnuntaina länsi-Keniaan Leenan ja Säteen kanssa. Käyvät tarkastamassa Fidan kummilapsikohteita ja opastamassa paikallista henkilökuntaa. Sirkka palaa sitten kotiin torstai-iltana.
Siunattua viikkoa teille kaikille!
Kari Rönkkö

Vaalit, vaalit!

Ylen nettisivuilla oli otsikko: Tällainen kuva välittyi maailmalle Suomen vaaleista. No voin sanoa, ettei tänne Afrikkaan välittynyt minkäänlaista kuvaa noista vaaleista. Tietysti voisi ajatella, että olisi seurannut vaaleja netin välityksellä, mutta kun Ylen uutiset minuutissa lähetyksen katsominen kestää täällä 7 minuuttia, niin kaikenlainen kuvallinen info noista vaaleista jäi näkemättä.
Täällä Keniassa meillä on ihan omia vaalihuolia. Tänään (ma) kello 13.30 kansainvälinen rikostuomioistuin antaa päätöksen joutuvatko 6 kenialaista pääsyytettyä oikeuteen rikoksista joita tekivät edellisten vaalien päätteeksi neljä vuotta sitten. Olisi ihan paikallaan, että joku edes saisi syytteen noista rikoksista: 1300 ihmistä tapettiin, 600 000 joutui pakolaisleireille jne. Kenia odottaa päätöstä henkeä pidätellen ja mellakoita peläten. Kaksi noista syytetyistä haluaa asettua ehdolle Kenian seuraavaksi presidentiksikin, että silleen.
Kenian perustuslaki sanoo, että seuraavat vaalit pitäisi pitää elokuussa. Nyt näyttää siltä, että vaaleja ei ainakaan pidetä elokuussa. Mitäs nyt perustuslaista, kun vaalit voi pitää joulukuussa tai ehkä vasta ensi vuoden puolella tai...
Viime viikolla putkimiehet tulivat tontille ja alkovat korjata likakaivoa (kuva ylhäällä). Siinä kaivaessaan he törmäsivät kobran pesään, jossa oli noin 200 poikasta kerällä. Onneksi isä ja äiti kobra eivät olleet kotona. Likakaivo toimii taas.
Tunnin päästä taksi tulee minua noutamaan ja matka kohden Ugandaa alkaa. Ugandassa osallistun Ugandan helluntaiseurakuntien vuosikokoukseen. Puhetta ja palaverejä siis riittää neljälle päivälle ja kotiin palaan sitten perjantaina.
Siunattua viikkoa teille kaikille.
Kari Rönkkö

Perjantai 13.

Viime viikolle sattui tuo paljon puhuttu ja yhtä paljon pelätty päivä, eli perjantai 13. Joku tuossa päivässä ja numerossa aiheuttaa pelkoja ja ahdistuksia. Tämä 13:sta pelko on levinnyt jo niin pitkälle, ettei lentokoneissa ole riviä 13 tai hotelleissa kerrosta 13. jne.
No minähän en uskovaisena tietysti tuollaiseen hölynpölyyn usko, eikä tulisi kenenkään muunkaan. Tuollaisista peloista voi olla jopa hyötyä, kuten Ellalle, kun hänen paluulentonsa oli perjantai 13. ja siksi vähän halvempi lento.
Jotta voisin todistaa tuollaiset pelot turhiksi, niin kerronpa millainen minun 13. ja perjantai oli.
Aamulla oli aikainen herätys klo 4.30, kun piti viedä Ella lentokentälle ennen kello 6. Ella saatiin kentälle ajoissa, mutta toki lento on myöhässä, joten Ella vietti taas yön Turkish Airlinesin piikkiin Istanbulissa.
Kentältä kotiin palatessa maasturista tuli öljyt ulos, joten se piti viedä korjaamolle. Onneksi pihassa on toinen auto, jonka amerikkalaiset lähetit jättivät meidän käyttöön heidän viettäessään välivuotta Amerikassa. No siitä meni hihna poikki, joten sekin piti viedä korjaamolle.
Taksilla palasin korjaamolta kotiin, ja Cornelius tuli kertomaan, että likakaivo pursuaa pihalla yli, vaikka se oli tyhjennetty vasta kuukausi sitten. Ei kun soittamaan putkimiestä ja tankkiautoa paikalle. Kun tuo asia oli saatu järjestykseen, niin vesiyhtiön miehet tuli tarkastamaan meidän putkia, kun vedenpaineet talosta hävisi.
Mulla oli siis ihan normaali päivä ja tuollaiset perjantai 13. jutut ovat siis tarua.
Kari Rönkkö

Hyviä uutisia ja haikeita uutisia

Tämä viikko alkoi hyvillä uutisilla, kun työkaverini Jackson Kaluzi lähetti viestin Tansaniasta, jossa kertoi, että oli saanut viedyksi Lematin opetussuunnitelman (n. 1000 sivua) Tansanian opetuviranomaisille. Oli siinä melkoinen vääntö ihan joulukuun loppun asti, mutta nyt homma on kirjoissa ja kansissa. Siitä siis tuo kuva ylhäällä. Haave kristillisestä yliopistosta siis myös saa lihaa luiden ympärille.
Tänään meillä oli myös joulu uudestaan, kun Myyrmäen helluntaiseurakuntalaisten lähettämä paketti viimei saapui. Paketti oli lähetty 10. joulukuuta ja perille paketti osasi 9.1. Hyvällä joulumielellä ja kiitollisina avasimme vuoden ensimmäiset pikkujoululahjat. Monet meille lähetetyt joulutervehdykset ovat kuitenkin vielä matkalla tai sitten lopullisesti eksyksissä.
Muuten tähän alku vuoteen tulevat kaikenlaisten raporttien kirjoittaminen kuluneesta vuodesta 2011. Tässä päivät menee dataa kerätessä ja konetta naputtaen. Toinen perinteinen alkuvuoden tapahtuma on Ugandan helluntaikirkon vuosikokous, joka pidetään aina tammikuussa. Sinnekin täytyy mennä hyvin valmistautuneena.
Joelin koulu alkaa huomenna. Sirkan sisko Päivi poikansa Victorin kanssa palaa Suomeen keskiviikkona ja Ella siitä parin päivän päästä perjantaina. Sitten koittaa arki muutenkin kuin vain töiden suhteen.
Kari Rönkkö

Huh Huh!

Oli muuten harvinaisen vaikeaa vääntäytyä tänä aamuna toimistoon ja klikata tietokene päälle. Tämä tietysti osaltaan kertoo siitä, että loma on ollut onnistunut ja karkoittanut ikävät työasiat mielestä. Nyt sitten kaikki nuo syrjään heitetyt työasiat haluavat kerralla hyökätä päälle ja muistuttaa olemassa olostaan. Voi olla tuttu tunne aika monille näinä päivinä.
Uuden vuoden vaihtuminen näin työasioissa tarkoittaa varsin kiireellistä aikaa. Monin raportein täytyy saada vuosi 2011 paperille ja lähetettyä byrokratian kyltymättömään kitaan muiden samanlaisten raporttien sekaan. Ja siinä samalla, kun laitetaan viime vuotta purkkiin, niin aloitellaan uusin suunnitelmin tätä vuotta. Mutta unohdetaan noi työasiat vähäksi aikaa ja palataan viime viikkoon ja loma-aikaan.
Teimme oikein onnistuneen matkan Masai Maraan. Ja jo ensimmäisen iltapäivän aikana näimme Big five:n, eli leopardin, elefantin, sarvikuonon, leijonan ja afrikan puhvelin. Näiden lisäksi silmiämme hellivät monet muut eläimet ja upeat maisemat. Siinä lepäsi sielu, henki ja ruumis. Oli kivaa olla porukalla reissussa ja nauttia näin myös hyvästä seurasta.
Kalleen olimme yhteydessä Skypen välityksellä. Kalle oli Muoniossa, joten oli siinä kilometreissä välimatkaa ja lämpötilassa sellainen 50 asteen ero. Hyvin tuntui vuosi vaihtuvan siellä pohjoisessakin.
Koittakaa nyt itse kukin saada vuosi 2012 hyvään vauhtiin!
Kari Rönkkö