Siunattua vuotta 2013!

Joulun jälkeen olemme täällä kotona viettäneet laatuaikaa yhdessä. Toki varsinkin nuoriso on käyttänyt tämän ajan myös ystävien tapaamiseen, joita eivät ole nähneet vuoteen tai vuosiin.

Itselläni oli ajatus käyttää nämä välipäivät kuntoiluun, mutta nuo haaveet menivät sitkeän flunssan takia pieleen. Aika hassu tunne olla flussassa kesähelteillä No onhan ainakin ollut aikaa lukea kirjoja.

Niin kuin tuossa yllä olevassa kuvassa päivä on tullut päätökseensä, niin on tullut päätökseensä myös vuosi 2012. Paljon mahtui taas tuohon vuoteen menemisiä, tulemisia ja elämää. Ei voi sanoa, että olisi ehtinyt aika käydä pitkäksi. Kiitollisena Jumalalle voi mennyttä vuotta muistella ja Häneen luottaen taas käydä uuteen vuoteen 2013.

Ensi vuosi tuo mukanaan suuria muutoksia perheellemme. Joel pahnan pohjimmaisena pääsee ylioppilaaksi ja lähtee opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Joku on muuten sanonut, että elämä alkaa siitä, kun lapset muuttavat pois kotoa. Siispä Sirkan ja minun elämä alkaa uudelleen ensi kesänä. Ja jotta muutoksia olisi tarpeeksi, niin olemme Sirkan kanssa palaamassa Keniasta Suomeen ensi kesänä. Pitää sitten oikein miettiä, että mitäs sitä tehtäisiin seuraavaksi.

Kiitos teille kaikille vuodesta 2012 ja runsasta Jumalan siunausta vuodelle 2013! 

Kari Rönkkö

Huippua joulua!

Oli hienoa herätä tähän jouluiseen aamuun, kun linnut lauloivat ulkona ja nenään tulvi kinkun tuoksu. Eilen oli myös graavattu lohi ja laatikot saatu valmiiksi. Suomalaisten joulujuhlassa saatiin lauluin ja sanoin hieno joulumieli kaikille. Vastuu joulujuttelusta oli minulla jo neljättä kertaa.

Joulutunnelma saatiin taas sydämiin vaikka ulkona on lämpöä 28 astetta. Nyt on jo ruoat syöty ja lahjat jaettu. On raukea ja hyvä olo.

Hienoa joulun jatkoa teille kaikille kaikilta meiltä.

Kari Rönkkö

HYVÄÄ JOULUA!

Luukkaan evankeliumin toinen luku on otsikoitu lyhyesti ja ytimekkäästi: Jeesuksen syntymä! Juuri tästä tapahtumasta joulu meitä muistuttaa. Tämä tosiasia halutaan kuitenkin systemaattisesti unohtaa. Kristus tiputetaan Christmas sanasta ja korvataan xmas sanalla. Tai sitten puhutaan vaan yleisesti juhlapäivistä. Kristus on pudotettu pois jo ajanlaskun lähtökohdasta. Enää ei ole soveliasta puhua ajasta ennen Kristusta tai Kristuksen syntymän jälkeen. Nuo vaaralliset määritelmät tulee korvata sanoilla ennen ajanlaskua tai ajanlaskun jälkeen. Suuri on tämän maailman pelko tuota Betlehemiin syntynyttä lasta kohtaan.


Jouluun kuuluu ilo ja lapset. Yhdysvalloissa sattunut kouluammunta vei monilta ihmisiltä nuo molemmat. Tämäkin tapahtuma osoittaa sen, että tämän maailman tulisi enemmän kiinnittää huomioita pahan poistamiseen maailmasta, kuin Jeesuksen poistamiseen joulusta. Ajatuksemme ja rukouksemme ovat tuossa tragediassa rakkaitaan menettäneiden luona. Ajatuksemme ja rukouksemme ovat kanssanne, oli myös viesti, jonka maailman johtajat lähettivät Yhdysvaltoihin. Toki Suomen ja mm. Iso-Britannian johtajat tiputtivat rukouksen viestistä pois.

Mitä on sitten ilo Raamatun mukaan. Ilo on hengen hedelmää, yhteyttä Vapahtajaan, Jeesukseen. Ja meneepä Raamattu vielä pidemmälle ja sanoo, että ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Kuinka sitten saada tuollainen ilo omalle osalleen tänä jouluna? Ensimmäinen askel on se, että otat Jeesuksen jouluusi. Pyydä hänet kotiisi ja elämääsi. Johanneksen evankeliumin 16:24 : Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen!

Siunattua Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen syntymäpäivää teille kaikille!

Kari Rönkkö

Vipinää pirttiin

Lauantaina koitti se suuri päivä, kun lapset saapuivat jouluksi kotiin. Varsinaisen hienoa oli myös se, että ensimmäinen lapsenlapsi saapui nyt ensimmäistä kertaa mummolaan. On siinä ollut meillä ihmettelemistä puolin ja toisin. Upeaa on ollut seurata vauvan taistelut unta vastaan ja sitten vastaavasti heräämisrituaalit. Tällä tytöllä tuntuu riittävän hauskoja ilmeitä joka lähtöön. Vauvan katselu on oikein rentouttavaa puuhaa, ja sopii poistamaan stressiä näin joulun alla.


Kiva on ollut katsoa, kuinka vauva on vienyt täysin myös nuorison sydämen. Kalle ja Ida olivat Ellalle verraton apu lentojen aikana, eikä täälläkään ole Ellan tarvinnut miettiä laskupaikkaa vauvalle, vaan sylejä riittää. Joel otti Edenin eilen oikein huoneeseensa opiskelemaan tilastotiedettä kaverinsa MG:n kanssa. Joel aloitti myös vauvan treenaamisen urheilu-uralle pomppuharjoituksin. Vauva tuo meistä kaikista uusia puolia esiin.

Tuntuu hyvältä kun talo on täynnä elämää. Omasta takaa meitä on täällä nyt 7 henkeä ja lisäksi täällä vierailevat Kallen, Ellan ja Joelin kaverit. Tänään maanantaina grillaamme ja katselemme jenkkifudista yhdessä Warreneiden kanssa. Joulumieli alkaa hiipiä rintaan ihan väkisin.

Lomalle tässä ei vielä jouda, vaan vielä tämä viikko menee matkustellessa Tansaniaan ja Etiopiaan. Ensi viikon olen onneksi täällä Nairobissa ja alan laitella tätä vuotta pakettiin. Sitten onkin jo joulu lähellä.

Aurinkoisin terveisin,

Kari Rönkkö

Adventti

Ensimmäinen päivä joulukuuta otettiin Keniassa käyttöön uudet tieliikennelait. Tosiasiassa niissä ei nyt ole mitään varsinaisen uutta muuta kuin se, että nyt lakeja toivotaan noudatettavan kovempien rangaistusten pelosta. Esimerkiksi varomattomuus liikenteessä, joka johtaa vaurioihin, niin siitä rangaistuksena on sakkoa jopa 5000€ ja/tai viisi vuotta vankeutta. Törkeä varomattomuus liikenteessä, joka johtaa sivullisen kuolemaan, niin siitä seuraava rangaistus on elinkautinen. Ja siis ihan oikea elinkautinen, eikä mikään Suomen 12 vuotta.

Matatu-kuljettajat ovat lakkoilleet ja mellakoineet näitä uusia tiukempien liikennesääntöjen vastaan. Matatu on 14 hengen minibussi, ja nämä kahjot matatu-kuskit ovatkin 80-prosenttisesti ainakin toisena osapuolena liikenneonnettomuuksissa. Tosiasia onkin, että nämä uudet tiukemmat säädökset on juuri suunnattu matatuja silmälläpitäen. Tämän päivän lehdessä oli pilapiirros, jossa matatu-kuski valitti, että häneltä on viety oikeus tappaa, vahingoittaa ja olla totaalisesti välittämättä liikennesäännöistä. Oikeusperustaisuutta löytyy siis tästäkin.

Seminaari Kerichossa meni ihan ok. Oikeastaan seminaari paikka oli lähetyshistoriallisestikin merkittävässä Kapsoitin kylässä ihan Kerichon vieressä. Tänne Afrikkaan tulessa toki tiesin kaikki Suomessa tunnetut Afrikan lähetyssankarit, mutta tuolla Kapsoitin kylässä sain jälleen kerran huomata, kuinka paikalliset ihmiset usein muistelevat minulle ihan tuntemattomien lähettien tekemää merkittävää työtä kiitoksella ja kaipauksella. Kaikkien osaksi ei vain tule saada tunnustusta enää Suomessa.

Huomenna tiistaina suuntaan kulkuni Dar es Salamiin ja heti tuon reissun jälkeen suuntaan huomioni tänne saapuviin jouluvieraisiin. Ensi viikonloppuna saadaan Sirkan kanssa koko perhe taas kasaan, ja mukaan tulee myös muutamia vahvistuksia. Ella tuo mukanaan Edenin ja Kalle Idan. Eniten jouluvieraista Joel odottaa Jieuniä. Tässä alkaa itselleen tulla sellainen patriarkaalinen olo, joten ei huono!

Siunattua adventin aikaa teille kaikille,

Kari Rönkkö

Kolinaa

Viime viikko vei miehen Arushaan. Johtokunnan kanssa mietittiin Lematin ja Habari Maalum Collegen nykytilaa ja tulevaisuutta. Kaiken kaikkiaan kokous meni hyvin ja hyvillä mielin olin taksilla menossa kohden lentokenttää. Siinä matkalla juttelin takana istuvan Nebert Makunyin kanssa. Kun käänsin katseen kohden menosuuntaa, niin huomasin, että edessä seisovan auton perä lähestyi vauhdilla. Puhelintaan näprännyt kuski ei edes ehtinyt jarruttaa varoituksesta huolimatta, vaan törmättiin edessä olleeseen autoon sellaisella 50km/h vauhdilla. Onneksi kaikilla oli turvavyöt kiinni ja onneksi ne vielä toimivatkin. Taksista tuli nesteet pihalle, joten matka päättyi siihen. Onneksi saatiin napattua taksi lennosta ja ehdittiin ajoissa lennollekin. Kuluneen 5 vuoden aikana tämä oli jo neljäs kolari, jossa olen ollut mukana. 

Perjantaina Joel osallistui koulujen välisiin yleisurheilukisoihin. Kisoihin tuli kouluja Tansaniasta asti. Joel oli 400m viides ja juoksi lisäksi vielä 4x100m ja 4x400m viestit. Viesteissä oli niin monia eriä, ettei tuloksia vielä kisojen loputtua ollut saatavilla. Joel selvitti itsensä myös koulun koripallojoukkueeseen, joten vipinää riittää myös vanhemmille tulevina kuukausina.

Lauantaina lähdimme retkelle Naivasha-järvelle  yhdessä Warreneiden kanssa. Venesafarilla näimme virtahepoja ja lukemattomia lintuja. Rantauduimme välillä ja kävellen näimme sitten niin seeprat, kirahvit kuin monet antiloopitkin. Olipa hienoa olla järvellä ja veneillä. Jotenkin suomalainen aina rentoutuu veden läheisyydessä.

Tänään (ma) lähden Kenian Kerichoon opettamaan alueen pastoreita. Paikalle tulee nelisenkymmentä alueen johtavaa pastoria. Täytyy rukoilla, että tämä ajomatka menisi ilman kolinoita.

Terveisin,

Kari Rönkkö

Aihetta kiitokseenkin löyty!

Viime viikkoinen seminaari poliiseille meni vähän alakuloisissa merkeissä, johtuen edellisen viikonlopun poliisisurmista. Ne luvut jotka viime viikolla laitoin blogiin, ja jotka olivat jo silloin hätkähdyttävän suuret, eivät valitettavasti olleet edes riittävät. Kun seminaari tiistaina aloitettiin, niin lehdet uutisoi, että 37 poliisia olisi tapettu Samburussa ja kuusi oli vielä kateissa. Tällä hetkellä tuo kaatuneiden luku on jo 42. Eilinen lehti uutisoi, että viimeisen kolmen viikon aikana Keniassa on tapettu yli 60 poliisia. Jutussa kerrottiin haikeudella yhteiskunnan reaktioista Englannissa, jossa yhden konstaapelin surma sai koko kansan takajaloilleen. Mietin myös itse siinä millaisen huomion Hyvinkäällä haaavoittunut poliisi sai Suomessa osakseen.

Poliisit täällä olivat kovin huolissaan siitä, että mitä Samburussa oikein tapahtuu. He ovat ennenkin ajaneet takaa karjavarkaita, mutta tämä oli jotain ihan uutta. Poliisit ajettiin ammattimaisesti väijytykseen ja sen jälkeen sala-ampujat aloittivat tulituksen yli kilometrin päästä laaksosta jossa poliisit olivat. Seminaarissa olleet poliisit olivat vähän sitä mieltä, että kyseessä eivät olleet ihan tavalliset paimentolaiset, jotka olivat käyneet varastamassa lehmiä. Kaikki toivoivat, että Kenia viimeinkin heräisi näkemään, että mitä maassa oikein on tapahtumassa.

Eilen terroristit jälleen heittivät kranaatin bussiin Nairobin Eastleighissä. Seitsemän kuoli heti ja 14 loukkaantui vakavasti. Ilmapiiri vaan kiristyy.

Tämän viikon torstaina Yhdysvalloissa vietetään Kiitospäivää. Meidät on kutsuttu viettämään tuota juhlaa yhdessä kolmen amerikkalaisen perheen kanssa. Yksi osa tuota kiitospäivän juhla-ateriaa on miettiä asioita, joista on kiitollinen. Itselläni tuo lista on todella pitkä. Kehoitan teitä muitakin miettimään tämän viikon aikana asioita, joista olette kiitollisia.

Kiitollisin mielin,
Kari Rönkkö

Palloja ja pamppuja

Yllä olevassa kuvassa on kaksi joukkuetta, Rosslyn Eagles mustissa ja Gor Mahia sinisissä, jotka kokivat karvaat tappiot viime viikolla. Rosslynin pojat kohtasivat välierissä ISK:n, joukkueen jonka voitimme viime vuonna finaalissa. Tänä vuonna voittoon ei ylletty, vaan tappio tuli luvuin 1-0. ISK teki maalinsa rankkarista. ISK eteni siis finaaliin ja itse asiassa sitä kautta koko sarjan voittoon. Tuli sellainen haikea olo, kun poikien kausi päättyi ja tämä vaihe Joelin ja meidän elämää päättyi. Reppuun kuluneelta neljältä vuodelta jäi huimasti hienoja hetkiä ja kokemuksia meille kaikille.

Gor Mahialle olisi riittänyt viimeissä pelissä kotonaan voitto varmistamaan Kenian mestaruuden. Yllättäen kuitenkin pelasivat 1-1 tasapelin Thika United:a vastaan. Ja kun vain pisteen päässä ollut Tusker meni ja voitti oman ottelunsa, niin Gor Mahia jäi pisteen päähän mestaruudesta. Toivottavasti parempaa tulosta alkaa syntyä, kun Joel laittaa hynttyyt yhteen Gor Mahian kanssa.

Tällä viikolla olen taas vaihteeksi opettamassa Kenian poliiseille etiikkaa. Vähän surullisilla mielin tuohon koulutukseen menen huomenna. johtuen siitä, että tämän päivän lehdet kertovat, kuinka rosvojoukko tappoi viikonlopun aikana 23 poliisia Samburun kahakoissa. Eivätkä koulutukseen tulevat poliisit ole varmaan ihan parhailla mielin tuon kauhean verilöylyn jälkeen. Keskusteltavaa ainakin riittää niin etiikasta kuin myös elämästä laajemminkin.

Kenian kesästä,

Kari Rönkkö

Sataa ja ropisee

Viikonloppuna tänne Nairobiin iski oikein kunnon sateet. Wilsonin lentokentällä mitattiin sademääräksi 101mm vajaassa vuorokaudessa. Tämä tietysti aiheutti sen, että suuri osa Nairobia oli ilman sähköä. Meillä sähkökatkos kesti 18 tuntia. Tuollaisella sademäärällä saadaan myös liikenne kaoottiseen tilaan, kuten myös köyhien asuinalueet.  Sääennusteet lupaavat keskimääräistä runsassateisempaa marraskuuta Nairobiin ja Rift Valleyn alueelle. Onpahan sitten tulossa puhdas ja vihreä joulu.

Vaalikuume täällä Keniassa nousee. Huomennahan on Yhdysvalloissa presidentin vaalit ja Kenialla on siellä oma ehdokas, Barack Obama. Jopa CNN näyttää kuvia Kogelon kylästä, josta Obaman isä oli kotoisin. Tuo kylä on nyt heidän mielestään koko maailman pääkaupunki. Kiitos Obaman presidenttiyden, niin tuolle kylälle on saatu sähköt ja jo jokunen hotelli. Edelleen odotetaan turistien ryntäystä ObamaWorldiin. 

Joelin joukkueella oli viime viikolla yhteiset harjoitukset Kenian mestaruussarjaa johtavan joukkueen Gor Mahian kanssa. Tämä tapaus poiki sen, että valmentajat pyysivät Joelia mukaan Gor Mahian alle 19-vuotiaden harjoituksiin. Ajoitus on hyvä, koska poikien kausi tässä sarjassa päättyy tällä viikolla ja pelaamisen ja harjoitusten täytyy jatkua jossakin ensi kesään asti.

Viime viikon matka Ugandaan meni hyvin. Haasteet juuri Ugandassa ovat nyt suuret. Eivät ongelmat toki vielä poistuneet, mutta sellainen olo jäi, että asiat nytkähtivät edes vähän oikeaan suuntaan. Monesti tämä työ täällä on juuri sellaista, että välillä mennään eteenpäin ja heti seuraavan nurkan jälkeen askel alkaa vähän lipsua. Sellaista tämä elämä tietysti on vähän itse kullakin.

Tämä viikko menee vuoden 2013 suunnitelmia ja budjetteja hioessa. Siinä se aika meneekin mukavasti, kun laitetaan taas suunnitelmat kohdalleen 8 maan osalta.

Kesäisin terveisin,

Kari Rönkkö

Mikä kiinnostaa

Tervehdys Ugandasta! Kenya Airwaysin puna-valkoiset siivet toivat minut tänne aikaisin maanantai-aamuna. Täällä osallistun Ugandan helluntaikirkon johtoryhmän kokoukseen maanantaina ja tiistaina ja jos aikaa liikenee, niin suunnitellaan jo vähän vuotta 2013.


Näitä blogeja kirjoittaessa ei voi koskaan tietää, että mitkä aiheet mahdollisesti kiinnostavat lukijoita. Viime viikolla onnistuin ilmeisesti löytämään aiheen, joka on lukijoita kiinnostunut, koska vierailuja blogissa oli yli kaksi kertaa enemmän kuin normaaleina viikkoina. Täytyneen siis tulevaisuudessakin kirjoittaa enemmän juuri tarve- ja oikeusperustaisuudesta.

Perjantaina meidän vartijamme tuli luokseni ja kertoi löytäneensä kiväärin panoksia pihaltamme. Kädessään hänellä oli kaksi esimerkkiä. Kun ottaa huomioon Kenian nykyisen tilanteen, niin aseet ja panokset ovat kova juttu. Soitin turvapalveluun, josta tuli auto paikalle. He totesivat tilanteen ja lähtivät hakemaan paikalle poliiseja. Odotin siis pitkää päivää poliisiasemalla selvittelemässä, että mistä panokset ovat tulleet. Vakavina poliisit tutkivatkin tilannetta ja tulivat sitten luokseni. Se mitä sitten seurasi ei ihan vastannut odotuksiani. Poliisit alkoivat vakuutella minulle, että olen turvassa. En heti ymmärtänyt, että missä mennään ja he selittivät minulle, että täällä on joskus tapana heitellä panoksia aidan yli uhkausmielessä. Eivät kuitenkaan nyt uskoneet, että tästä olisi nyt kysymys. Seuraavaksi selvitin heille, ettei meillä ole talossa aseita, ja ettei minulla ole tietoa onko edellisillä vuokralaisilla ollut asetta. Tämän kuultuaan lähtivät sitten tyytyväisinä pois.

Joelin joukkue voitti myös viimeisen alkulohkonsa pelin ja näin ollen menevät lohkovoittajina jatkoon. Välierät pelataan 9.11 ja mahdollinen finaali sitten jo 10.11. Ensi viikolla pojilla pari harjoitusottelua.

Kesäisin terveisin,

Kari Rönkkö

Perusteita

Viime viikko ei ollut lainkaan niin vauhdikas, kuin mitä oli tuo edellinen viikko Etiopiassa. Fidalaiset kokoontuivat Limuruun Brackenhurstin konferenssikeskukseen koulutuspäiville. Ajo Nairobista Limuruun kulkee mahtavien teeviljelmien läpi. Elämänmeno on heti paljon leppoisampaa, ruuhkat ovat poissa ja ilma puhdasta hengittää. Paluumatkalla ylhäältä näkyy Nairobi kokonaisuudessaan leppoisasti laaksossaan. Näin etäältä katsottuna viiden miljoonan ihmisen kaupunki näyttää rauhalliselta. Mutta mitä lähemmäksi sitä tulee, niin sitä enemmän se alkaa näyttää muurahaispesältä. Kukkulalta kun kaupunkia katsoo, niin ei oikein näe, kuinka pinnan alla kuplii monenlaiset ongelmat. Jotta näkisimme paremmin, niin se edellyttää, että olemme tarpeeksi lähellä ja että haluamme nähdä.

Neljä päivää fidalaisina mietimme, että kuinka toimintamme näemme ja mitkä ovat työmme perusteita. Päälimmäinen kysymys oli, että onko toimintamme tarveperusteista vai oikeusperusteista ja mitä sen tulisi olla tulevaisuudessa. Tämä kaikki tietysti tulee perustua meidän teologiaamme ja näkyymme.

Valaisen nyt tuota problematiikkaa parilla kysymyksellä. Eli onko kaikilla maailman ihmisillä tarve kuulla evenkeliumi vai onko heillä oikeus kuulla se. Toinen kysymys on se, että onko nälkäisellä tarve leipään vai ihan oikeus leipään, niin kuin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus antaa ymmärtää.Miettikää vaikka noita asioita ensi viikolla.

Viikon suurin juttu oli kuitenkin se, että sunnuntaina minusta tuli tuffa, Sirkasta bibi, Ellasta äiti ja Joelista ja Kallesta enot. Tämän sai aikaan Eden Lilian 3,45kg ja 50cm. Täytyy sanoa, että nyt hymyilyttää!!

T. Kari Rönkkö

Tuokiokuvia reissulta!

Katselin noita blogiin laittamiani kuvia, ja luin joitakin vanhoja kirjoituksia. Mieleen vaan tuli, että tästä kaikesta voi saada aika hohdokkaankin kuvan. Siellä sitä matkustellaan ympäri Afrikkaa ja puku päällä pidetään puheita. Tämä on tietysti vain yksi puoli tästä työstä, jota minulla on suuri etuoikeus tehdä.

Kuvista ei välity se, että täällä on useimmiten todella kuuma, ja hiki virtaa puvun alla. Kuvasta ei myöskään näy selvästi se pöly, joka pukuun on tarttunut. Seminaaripaikat eivät ole mitään ilmastoituja luentosaleja, vaan paikallisten seurakuntien kirkkoja hiekkalattioineen ja savesta tehtyine seinineen. Joku voi kysyä, että pitääkö olla puku päällä? Ja minun vastaukseni on, että se on kohteliasta.

Käydäänpä läpi viime viikon työmatka Etiopiaan. Maanantaina lensi Addis Abebaan. Otin taksin lentokentältä ja ajoin tunnin matkan Debre Zeitiin. Matkalla taksista hajosi äänenvaimennin, joten perille tulin niin että se kuultiin.

Debre Zeitissä Fidalla on Köyhien perheiden tukiohjelma. Iltapäivällä kiertelimme noiden köyhistä köyhimpien ihmisten luona, ja tarkastelimme, että mikä on heidän tilanteensa. Ei se elämä kuulkaa hääppöistä ole yksinhuoltaja äidillä, joka asuu poikansa kanssa 3 neliön savimajassa ja mitään ei ole. Tai mitä tulisi sanoa 30v. yksinhuoltaja äidille, jolla on mieheltä saatu AIDS. Hänellä on 10v poika, jolla on AIDS ja 4v. tyttö jolla on myös AIDS. Kuin ihmeen kaupalla 7v. poika siinä välissä on säilynyt ilman tuota tartuntaa. Asuntona heillä on pieni savitalo ja tulevaisuuden näkymät lievästi sanottuna heikot. Onneksi apua tulee suomalaisilta kummeilta. Tällä kierroksella minulla ei ollut pukua päällä.

Tiistaina kumppanikirkon edustajat sanoivat hakevansa minut Debre Zeitistä 1.30. Vähän hämmästyin, kun ovelle koputettiin aamulla 7.30. Tässä siis tapahtui se klassinen aikojen sekoitus. Etiopiassa kello lähtee käyntiin meidän aikaan kello kuudelta aamulla. Joten 1.30 on 7.30 minun kellossa. Joka tapauksessa matkaan päästiin jo ennen klo 8.

Ameba kierrättää vatsaa. Jotta tuo alkueläin ei pääsisi sotkemaan matkaa ja housuja, niin syön 2000mg Tinidazolea päivässä.

Tiet ovat huonoja ja autotkaan eivät ole mitään viimeistä mallia. Eivät siis läpäisisi katsastusta Suomessa. Debre Zeitistä Hawassaan meillä on nuori räväkkä kuski, joka painaa menemään rohisevalla autolla 130km/h, aina kun se vaan on mahdollista. Takapenkillä rukoilen, että auto kestäisi perille asti. Ja kuinka ollakkaan oikea eturengas hirtti kiinni vasta Hawassa. Laakerit meni, joten käveltiin loppumatka hotelliin. Seminaaripaikalle mentiin sitten mopotakseilla.

Afrikkalaiset ihmiset ovat upeita ja Etiopiassa tämän lisäksi on vielä mahtava ruoka. Kun oli päivä opetettu ja sen päälle vierailtu paikallisissa kirkoissa, niin olikin ruoka-aika. Hieno hetki erityisesti Etiopiassa!

Kumppanit varaavat minulle myös majoituksen, kun paikkakunnalle menen. Heidän mielestään nuo majapaikat ovat hienoja, mutta minun mielestäni aika vaatimattomia. Niinpä kun illalla lakanoiden väliin menen, niin tiedän, että siellä on seuraa. Seuralaisten puremia ja muita näppylöitä saakin taas viikon verran Nairobissa rapsuttaa.

Paluumatkalla Hawasasta Addis Abebaan autosta räjähti rengas. Vararenkaan vaihto ja uuden renkaan löytäminen veivät aikaa 2 tuntia. Kuski kertoi minulle, että liikenne Etiopiassa on maailman vaarallisin. En ole ihan varma halusiko hän minua varoittaa, vai tunsiko vain ylpeyttä, että Etiopiassa ollaan jollakin saralla maailman huipulla.

Tässäkään autossa ei ole ilmastointia. Avaan ikkunan, josta aina seuraa päänsärkyä sisään tulevan pakokaasun ja vedon vuoksi. Päänsärkyyn auttaa veden juominen. Juominen aiheuttaa pissihädän, joten pitää siis pysähtyä. Näin siis matka Hawasasta Addikseen(275km) sujuu 6 tunnissa.

Takana on siis taas pieni seikkailu, ja edessä vielä useita.

Siunauksin,
Kari Rönkkö

Taas mennään

Tässä ehti viikonlopun olla kotona, kun ajatukset taas ovat jo seuraavassa reissussa.Nyt on sunnuntai-iltapäivä ja laukut jo pakattu huomiseen reissuun Etiopiaan. Kovin paljon tässä ei ehtinyt edes rentoutua, kun viikonloppuun oli kertynyt jos jonkinlaista menemistä.

Mombasan seminaari meni ihan hyvin. Paremminkin olisi voinut mennä, niin kuin aina. Rehellisesti on myös itselleen joskus tunnustettava, ettei aina mene niin kuin suunnitellaan ja välillä opettaminen on helpompaa ja joskus taas kovemman työn takana. Viime viikolla se oli kovaa työtä. Aikataulu oli sen verran tiivis, ettei edes ehtinyt merta näkemään.

Maanantaina alkava matka Etiopiaan suuntautuu ensin Debre Zeitiin ja siitä tiistaina jatketaan Hawassaan, joka sijaitsee eteläisessä Etiopiassa. Siellä odottamassa ovat sen alueen pastorit. Avuksi opettamiseen tulee Jackson Kaluzi Tansaniasta. Toivottavasti kaikki nyt sujuu jo asteen verran helpommin. Mielenkiintoa tälle reissulle lisää se, etten ole vielä tuossa osassa Etiopiaa käynytkään.

Keniassa on ollut varsin rauhallista kuluneella viikolla. Terrori-iskuilta on vältytty, mutta uhka ei sinänsä ole mihinkään kadonnut. Sääliksi käy tätä maata, jolla riittäisi haasteita ilman Al-Shabaabiakin.

Joelin matsit menneellä viikolla menivät hyvin. Uusi aluevaltaus oli osallistuminen yleisurheilukilpailuihin. Joel voitti pituushypyn, toi ankkurina Rosslynin joukkueen toisena maaliin 4X400m viestissä. Valitettavasti en saanut hänelle aikaa, mutta juoksu meni hienosti ja lämmitti vanhaa 400m juoksijaa.

Kalle juoksi Brysselissä puolimaratonin sunnuntaina aikaan 1.50,35. Jonkin sortin ennätys tässä perheessä, jossa ei olla juuri kestävyysurheiluun keskitytty. Hieno veto varsin niukalla harjoittelulla.

Siunattua viikkoa toivotellen,
Kari Rönkkö

Uhkia

Kenialaisten normaalia elämää ovat viime aikoina vaikeuttaneet erinäiset lakot. Opettajat on siis jo saatu takaisin töihin ja varsin lähellä on myös lääkärien lakon loppuminen. Mutta eivät lakot ole siihenkään loppumassa, vaan nyt ovat sairaanhoitajat uhanneet aloittaa oman lakkonsa marraskuun alussa.

Somalian puolella käytävät taistelut heijastuvat myös ikävästi tänne Kenian puolelle. Viime viikolla poliisi pidätti Keniassa 60 henkeä, joiden hallusta löytyi aseita ja räjähteitä. Nyt kun Kenian puolustusvoimat ovat valloittaneet Al-Shabaabin satamatukikohdan Kismayun, niin sieltä paenneet terroristit ovat osaksi paenneet tänne Kenian puolelle. Maa onkin ollut viime viikon erityisessä hälytystilassa terrori-iskujen uhan vuoksi.

Valitettavasti tuokin uhka kävi toteen Nairobissa eilen sunnuntaina, kun Al-Shabaabin väki teki jälleen kranaatti-iskun kirkkoon. Poikkeuksellisen raukkamaista tässä iskussa oli se, että se kohdistui lapsiin ja räjähteet heitettiin pyhäkoululuokkaan. Luokassa olleet lapset olivat 7-9 vuotiaita. Kaksi kuoli ja 8 loukkaantui. Muistakaa Keniaa rukouksin.

Viime viikolla täällä oli seminaari meidän kumppaneille aiheesta: Kuinka aloittaa lähetystyö. Arto Hämäläinen ja Ari Joensuu herättelivät näkyä lähetystyön tärkeydestä.

Tällä viikolla Sirkka osallistuu Nairobissa kummilapsityön koulutukseen ja minä taas menen itse kouluttamaan Mombasan alueen pastoreita. On se hyvä, että koulutuksia riittää. Harmillisesti tuo Mombasan koulutus on kaupungilla, joten rannat jää nyt tällä reissulla näkemättä ja kokematta. Ja joka on Mombasan keskustan nähnyt, niin tietää, että paikka on aika hikinen muukin kuin vain ilman puolesta.

Viime viikolla Joelilla oli 3 liigamatsia. Breaburn Garden voitettiin 2-0 (Joelille 1 maali). Premieristä voitto 4-0, ja Joelille hattutemppu. Imanista voitto 2-0. Tällä viikolla on vähän rauhallisempaa pelien suhteen, kun ohjelmassa on 2 harjoitusmatsia.

Kenian keväästä,
Kari Rönkkö