Tuossa otsikossa viittaan vuoden 1980 talviolympialaisiin, jossa Yhdysvaltain opiskelijapojat voittivat jääkiekossa Neuvostoliiton jääkiekkokoneiston. Tuota tapahtumaa alettiin sittemmin kutsua Ihmeeksi Jäällä.
Omasta mielestäni samanmoinen ihme nähtiin viime viikolla HesaCupissa, jossa Joelin joukkue, HJK-j94, selvittivät tiensä aina finaaliin asti sarjassa, jossa sai pelata myös 93-syntyneet.
Kuuden päivän aikana pojat pelasivat kymmenen ottelua paahtavassa helteessä. Jalkoihin jäi tietysti suomalaisia joukkueita, kuten myös joukkeet Brasiliasta ja Venäjältä.
Joka päivän aloitimme rukouksella ja siunasimme pelaajat (erityisesti Joelin) ja tulevat pelit. Pyysimme, että pojat antaisivat parhaansa ja ettei loukkaantumisia tulisi. Tällainen doping on vielä sallittua ja auttoi hyvin.
Finaalissa vastaan tuli sitten joukkue Equadorista. Tuo iso kokoinen joukkue oli jo tavattu alkulohkossa ja koettu heille 2-1 tappio. Samanlaista taistelua tarvittiin myös tähän peliin, joka pelattiin Pallokentällä parituhatpäisen yleisön edessä ja suorassa televisiolähetyksessä. Vastustajan pelaajat olivat kaikki ainakin vuoden vanhenpia ja suuri osa jopa kaksi vuotta vanhempia. Daavid ja Goljat asetelma siis. Pojat taisteli upeasti ja esiintyivat edukseen Canal+ lähetyksessä, vaikka tappio tulikin lukemin 3-0. Joskus siis Goljatkin voi voittaa. Upea turnaus, josta on vieläkin hyvä mieli jäljellä ja aika mukava rusketuskin.
T.Kari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti