Yksin aamuisella savannilla seisovassa puussa on jotain kiehtovaa. Kun asiaa nopeasti ajattelee, ja kun asiaan ei kiinnitä sen suurenpaa huomiota, niin näky voisi olla jopa vähän surullinen. Mutta kun tuota puuta lähestyy, niin huomaa kymmenet linnunpesät, joita se oksillaan kantaa. Aamuauringon noustessa myös noiden pesien asukkaat heräävät eloon ja siritys on korviahuumaava. Jos tuota puuta tulee vielä lähemmäksi, niin voi nähdä antiloopin luurangon puunjuurella, ja mielikuvituksissaan voi nähdä kuinka leopardi on tuota saalistaan kalunnut puun oksilla yön pimeinä tunteina hyenoiden ulottumattomissa. Ja mitä lähemmäksi tuota puuta tulee, niin aina vaan näkee lisää hienoja yksityiskohtia ja Jumalan ihmeitä.
Mitä tällä puu-jutulla haluan sanoa? Idea on kai siinä, että tullaan lähemmäksi, niin nähdään paremmin, ja on helpompi tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Safari tarkoittaa matkaa ja meillä oli mahdollisuus lähteä safarille tänä viikonloppuna. Meidän lisäksi reissuun lähtivät myös äitini ja isäni, jotka ovat seuranamme nyt viitisen viikkoa. Tämä on jo heidän kolmas matkansa tänne Keniaan.
Aikaisin lauantai aamuna lähdimme kohden Masai Maran luonnonpuistoa, joka sijaitsee Tanzanian rajalla. Heti rajajoen takana Masai Mara jatkuu Serengetin luonnonpuistona.
Edellisestä vierailustani Masai Maraan oli jo kulunut reilu vuosi, ja oli hienoa nähdä tuo puisto vihreänä ja kukoistavana runsaiden sateiden jälkeen. Vuosi sitten tilanne oli toinen ja puisto oli kuiva ja pölyinen.
Yön vietimme Keekorok nimisessä majakylässä ja sieltä käsin teimme retkiä luonnonpuistoon. Kun alue on iso, niin eläinten löytäminen voi usein olla hankalaa. Perusjutut kuten seeprat ja antiloopit löytää helposti, kuten myös villisiat, kirahvit ja norsut. Ongelmana on yleensä löytää kissoja. Ja nyt kun vanhemmatkin olivat mukana, niin haluttiin ottaa varman päälle ja ottaa paikallinen opas auttamaan etsinnässä. Vuokrasimme siis majapaikasta Jeepin Masai-opaan kera, emmekä tällä kertaa ajellet itse ympäri puistoa.
Jostain syystä vain leijonat olivat halukkaita edustamaan kissoja. Leijonia nähtiinkin sitten runsaasti. Oli urosta, naarasta, murkkuja ja ihan pieniä poikasia. Upeaa on joka kerta nähdä tuo kuningas ihan kosketusetäisyydeltä. Oli siis hieno reissu!
Vielä paremmalta tuo reissu tuntui, kun takana oli raskas seminaariviikko täällä Nairobissa. Tuossa seminaarissa Fidan Itäisen Afrikan porukat suunnitteli ohjelmia tuleville vuosille yhdessä Afrikkalaisten kumppaneidemme kanssa. Tulimme taas vähän lähemmäksi toisiamme ja näimme toisissamme taas paljon uusia ja hienoja piirteitä.
T. Yksinäinen puu Keniasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti