Tässä on nyt viime päivinä tullut mietittyä sitä, että kuinka hallita kaaosta. Työsarkana on useita Afrikan maita, joten taattua on se, että koko ajan sattuu ja tapahtuu. Tuo alkulauselma saattaa jonkun silmään pistää negatiivisena ja hankalanakin asiana. Totta se onkin siinä mielessä, että haasteita riittää, mutta itselleni juuri nuo haasteet ovat tämän työn suola. Ei ole tylsiä päiviä ja jotenkin tunnen olevani parhaimmillani juuri noissa ongelmatilanteissa. Totta on myös se, etten ole yksin noissa tilanteissa, vaan apunani on tietysti Sirkka, hyvät työkaverit ja kaikkivoipa Jumala.
Viime viikolla minua työllisti Itä-Afrikan kirjaprojekti. Tuohon kirjaan kirjoitin artikkelin etiikasta. Tähän kirjaan tulee parikymmentä artikkelia koskien työtä, jota täällä Itäisessä Afrikassa teemme. Seuraava vaihe on tehdä kirjaan liittyvä työkirja ja kouluttaa sitten opettajia, jotka voivat mennä kirjan kanssa seurakuntiin ja opettaa itse käyttäen tuota kirjaa apunaan. Uusi kiva haaste siis.
Isä ja äiti ovat viihtyneet täällä hyvin ja alkavat jo parantua flussasta. Tämä on jo heidän neljäs kertansa täällä Keniassa, joten enää ei ole suuri paineita käydä katsomassa uusia paikkoja. Voidaan ottaa siis rennommin.
Tällä viikolla viimeistelen seurakunnan johtajille tehtävää kyselylomaketta, jossa kysellään heidän johtajuuteen liittyvistä asenteistaan ja työtavoistaan. Saadaan taas lisää infoa ja osataan sitten taas paremmin kehittää meidän koulutuksiamme.
Lämpimät terveiset Keniasta ja siunausta viikkoonne.
Kari Rönkkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti